Viikko sitten tultiin kotiin reissulta. Lapsenlapset olivat vierailulla ja blogi on  jäänyt päivittämättä.

Lapissa patikoitiin ja reissattiin. Käytiin Ruotsin puolella Pajalassakin, serkkuani tapaamassa.

Huikaisevat näkymät, patikoitiin huipulle. Kuva matkan varrelta, missä puuraja loppuu.

Kahvipaikkojakin oli mistä valita.

Tässä kaivettiin repusta termospullot.

Lapista jatkettiin Suomussalmelle.

Kaikki se kauneus, puhtaus ja hiljaisuus oli meille  uutta. Olemme aina matkanneet Lappiin sitä etsimään, mutta nyt tuli todistettua, ettei aina tarvitse niin kauas matkustaa, löytääkseen aidon luonnon rauhan ja kauneuden.

Satamasta teimme matkan Turjan linnaan. Oli kiva opastettu kierros, Ilmari Kiannon kotimaisemiin.

Opasteet ja kaikki turismia koskeva on todella hyvin hoidettu.

Luonto kaunis, ihmiset ystävällisiä, mitäpä sitä muuta matkailija tarvitseekaan.

Käsityökeskukseen tutustuimme, samoin Raatteen tien ajoimme rajalle saakka. Matkan varren muistomerkit kolusimme läpi, hyvien opasteiden ansiosta.

Hossa jäi ajanpuutteen takia käymättä, mikä jäi tietenkin harmittamaan.

Siksipä Kainuun kauniisiin maisemiin päätimme palata uudelleenkin, pitemmäksikin aikaa.

Auton mittariin tuli 2.890 km. Ajoimme vuorotellen, mutta vaikka lankapussi oli mukana, sain tämän verran aikaiseksi virkata.

Eihän sitä käsitöihin malttanut keskittyä, kun oli niin paljon muutakin kiinostavampaa.

 Vaari kutoo blogissa arvonta.