Tarvetta oli vielä ruskeaan kelloon.

 

 

 

En erityisemmin pidä tästä mallista, pohja saisi olla harvempi, mutta olkoon.

Olin tämän kellon kovettanut sokerivedellä. Kiitos Annelin ohjeen, kovetin pohjan uudelleen liima-vesiseoksella. Tulos on huippuhyvä, kun liiman avulla väri säilyy kirkkaana. Sokeriliuos jättää jotenkin hailakan pinnan.

Huuhtelin kellotaulun lämpimällä vedellä ja pyöritin hienopesussa koneessa, kaikki sokeri irtosi ja kellotaulu oli valmis liimakovetukseen.

Sekoitin vesiliukoista puuyleisliimaa puolet ja puolet lämmintä vettä. Tulos on onnistunut ja en enää kovetukseen muuta käytä, kuin vesi-liimaseosta.

Eikä homma ole ollenkaan sotkuista, kun mahdolliset roiskeet tai tipat pyyhkii heti märällä rätillä.

Kuivatin tuorekelmun päällä saunan pesuhuoneessa, siellä kun on lattialämmitys.

Kuivuttuaan kellotauluun jäi pieniä liimarihmoja muutama. Sen pyyhin silikonisella pullapensselillä ja hyvä tuli.